La fyèrté nout l’idantité d’Rényoné !

14 novembre 2011, par Justin

Kosa i lé l’Istoir in péi, ou sinonsa listoir in pèp, sansa l’Istoir in réjyon ? Listoir sé lo pasé, mé pa solman sa ! Sé galman lo manyèr i rakont lo pasé. Biensir, i rakont pa solman, i ésplik osi sansa i tash moiyin éspliké, épi i réfléshi dsi sak la spasé. Ala pou kosa, kan i di in pèp na poin l’Istoir, sa i vé di li la poinn pasé mé ni koné sa in n’afèr lé pa posib. Si li sé in pèp, li nana forséman in pasé. Sansa i pé di galman bann zistorien la pankor rakont son listoir. Mèm, dann in ka konmsa, la kiltir popilèr i rakont in pé lo l’istoir kisoi dann bann lézann, bann kont, bann shanté é lo rès.

Nou, bann Rényoné, ni pé domandé si ni koné nout l’Istoir. Biensir, lo répons la pa oui, mé in pé, pars nana ankor in bonpé paz la pankor ékri, in bonpé pasaz lé ankor dann fénoir. Poitan nout l’Istoir lé kourt par raport sète in bon pé péi, in bonpé sivilizasyon... si i pran arienk listoir nout pèpléman. Noré pi maziné, in si kourt listoir dann in pti péi konmsa, domoun i noré pi konète sa dsi zot bout doi. Pou kosa alor, ni gnor in bon bout nout l’Istoir ? Pou in bonpé rézon, sa lé sir. Pars, lé rar, dann in péi i rakont listoir bann ti-kolon, kisoi sèk bann zésklav, sèk bann z’angajé, sèk bann blan kiwi. Sèk demoun anlèr, sa, lé pli fasil konète, épi lé pli fasil pou rakonté. Arzout èk sa, l’Istoir bann ti-kolon lé pa amontré pou mète sa an valèr.

Na dé foi, la konésans l’Istoir i progrèss vite, épi na dé foi, li patine. Moin lé sir, kan Parti kominis la réklam l’otonomi pou la Rényon l’anvi konète nout l’Istoir la goumanté, épi nout konésans nout l’Istoir la goumanté galman. Kan, in pé la mète anlèr sak i apèl l’asimilasyon, mi pans nout l’Istoir la arkil in pé an aryèr. Konm si l’avé arienk nout rolasyon avèk la Frans té ki kont é pa la vi nout pèp par li-mèm. Dépi in koup de tan nou l’aprann in bonpé z’afèr : l’ané Élie la aprann anou dé shoz, simityèr zésklav Sin-Pol osi la anrishi nout patrimoine nout l’Istoir. Konm in dalon té apré di : oplis nou va konète nout listoir, oplis nou va réklam nout kalité d’Rényoné, oplis nou nora la fyèrté nout l’idantité d’Rényoné.

Justin



Signaler un contenu

Un message, un commentaire ?


Témoignages - 80e année


+ Lus